Ulkomaisten osinkojen verotus – ilmoita ja maksa oikein

Ulkomaiset osingot eivät ole automaattisesti kalliimpia verotuksessa kuin kotimaiset, mutta ne vaativat enemmän omaa työtä. Sijoittaja, joka saa osinkoja ulkomaisista yhtiöistä, joutuu usein tekemisiin lähdeveron ja eri maiden verosääntöjen kanssa.

Ulkomaiset osingot verotetaan pääomatulona Suomessa: 85 % listatun yhtiön osingosta on veronalaista pääomatuloa ·
Lähdeveron määrä vaihtelee maittain: USA ja Ruotsi pidättävät 15 %, Iso-Britannia 0 % ·
Suomi hyvittää ulkomaisen lähdeveron: Vähennys kotimaisesta verosta, enintään 15 % osingon määrästä ·
Osingot on ilmoitettava veroilmoituksella: Myös ulkomaiset osakkeet on ilmoitettava verottajalle

Kuusi keskeistä lukua, jotka selittävät ulkomaisten osinkojen verotusta.

Taulukon luvut osoittavat, että veroprosentit eivät muutu maan mukaan, mutta lähdeveron taso vaihtelee.

Pitääkö ulkomaiset osakkeet ilmoittaa verottajalle?

Milloin ulkomaiset osakkeet on ilmoitettava?

• Kaikki ulkomaiset osakkeet on ilmoitettava veroilmoituksella, vaikka niistä ei olisi saatu osinkoa (Verohallinto).
• Osakkeiden hankinta- ja myyntitiedot on ilmoitettava, jotta verottaja voi laskea luovutusvoitot ja -tappiot.
• Verottaja saa tiedot ulkomailta automaattisesti vain osasta maita – itse ilmoittaminen on tärkeää (Viisas Raha).

Implikaatio: jos luotat automaattisiin tietoihin, saatat jättää osan ulkomaisista osakkeista ilmoittamatta.

Miten ulkomaiset osakkeet ilmoitetaan veroilmoituksella?

Verohallinto ohjeistaa, että ulkomaiset osingot merkitään veroilmoituksen kohtaan “Ulkomaiset tulot”. Verohallinnon mukaan pankki tai välittäjä antaa yleensä vuosiyhteenvedon, mutta sijoittajan on tarkistettava, että tiedot näkyvät oikein esitäytetyllä ilmoituksella.

Mitä tietoja tarvitaan ilmoittamiseen?

• Osingon määrä ja maksupäivä
• Lähdeveron määrä ja maa
• Yhtiön nimi ja kotipaikka (Verohallinto)

Paljonko osingoista pitää maksaa veroa?

Listatun yhtiön osingon verotus

Verohallinnon mukaan listatun yhtiön osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Sama sääntö koskee ulkomaisia osinkoja, kun ne ovat peräisin EU- tai ETA-maasta tai verosopimusvaltiosta.

Listaamattoman yhtiön osingon verotus

Listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 75 % on veronalaista pääomatuloa ja 25 % verovapaata (Verohallinto). Verovapaa osuus on sitä suurempi, mitä pienempi osinko on.

Ulkomaisen lähdeveron vaikutus

Ulkomainen lähdevero vähennetään kotimaisesta verosta. Nordnetin mukaan käytäntö on: ensin pidätetään lähdevero ulkomailla, sitten Suomessa peritään lisävero, kunnes kokonaisvero vastaa Suomen osinkoveroprosenttia.

Kuvio: veron kokonaismäärä pysyy samana, mutta lähdeveron hallinta vaatii sijoittajalta aktiivisuutta.

Milloin osinko on verovapaata?

Osingot listaamattomasta yhtiöstä – verovapaa osa

Kuten edellä, listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 25 % on verovapaata (Verohallinto). Tämä verovapaus koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia listaamattomia yhtiöitä.

Verovapaus verosopimusten perusteella

Joidenkin maiden verosopimukset voivat vapauttaa lähdeverosta kokonaan. Esimerkiksi Viisas Rahan mukaan Islannin osingoista ei peritä lähdeveroa verosopimuksen nojalla.

Osingot, jotka eivät ylitä 150 000 euron rajaa

Verohallinto muistuttaa, että jos osinkotulot jäävät alle 150 000 euron, listaamattoman yhtiön osingosta 75 % on veronalaista. Raja koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia osinkoja.

Seuraus: sijoittajan on harkittava, mille tilille ulkomaiset osakkeet sijoittaa.

Miten osinkojen vero maksetaan?

Maksu veroilmoituksen yhteydessä

Vero maksetaan veroilmoituksen perusteella joko jäännösverona tai ennakkoverona. Verohallinto lähettää esitäytetyn ilmoituksen, johon ulkomaiset osingot on merkitty – mutta sijoittajan on tarkistettava tiedot.

Ennakkoveron hakeminen

Jos ulkomaisia osinkoja kertyy säännöllisesti, ennakkoveron hakeminen voi estää ikävän jäännösveron. Verohallinto ohjeistaa hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos tulot muuttuvat.

Lähdeveron maksaminen ulkomaille

Ulkomainen lähdevero pidätetään osingonmaksun yhteydessä. Nordnetin mukaan lähdevero pidätetään paikallisen alisäilyttäjän toimesta, eikä sijoittaja voi vaikuttaa pidätyksen hetkeen.

Saako verottaja tietää ulkomaan tuloista?

Tietojenvaihto verosopimusten perusteella

Verohallinto saa tiedot automaattisesti monista maista OECD:n CRS-järjestelmän kautta. Järjestelmä kattaa yli 100 maata, mukaan lukien EU-maat ja monet veroparatiisit.

Automaattinen tietojenvaihto (CRS)

CRS velvoittaa pankit ja välittäjät ilmoittamaan asiakkaidensa ulkomaiset tulot ja varat verottajalle. Finanssiala toteaa, että Suomi saa tietoja sadoista tuhansista tileistä vuosittain.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraukset

Jos tietoja ei vaihdata automaattisesti, verovelvollisen on itse ilmoitettava tulot. Verohallinto varoittaa, että laiminlyönnistä voi seurata veronkorotus tai jälkiverotus.

Johtopäätös: verottajan tietojenvaihto on kattava, joten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on riski.

Vaiheittainen ohje: ulkomaisten osinkojen käsittely verotuksessa

1. Kerää tiedot: Hanki vuosiyhteenveto pankiltasi tai välittäjältäsi, jossa näkyvät osingot ja lähdeverot.
2. Tarkista esitäytetty veroilmoitus: Varmista, että ulkomaiset osingot ja lähdeverot on merkitty oikein. Korjaa tarvittaessa.
3. Ilmoita ulkomaiset osakkeet: Käytä tarvittaessa lomaketta 16A (Verohallinto).
4. Hae lähdeveron hyvitys: Varmista, että lähdevero on hyvitetty oikein. Jos ei, tee oikaisuvaatimus.
5. Hae liikaa peritty lähdevero takaisin: Jos lähdevaltio on pidättänyt liikaa (esim. Norja 25 % 15 %:n sijaan), hae palautus lähdevaltion verottajalta.
6. Ilmoita palautus Suomeen: Viisas Raha muistuttaa, että takaisin saatu lähdevero on ilmoitettava sekä välittäjälle että Suomen verottajalle.

Aikajana: ulkomaisten osinkojen verotuksen muutokset

• 2015: OECD:n CRS-tietojenvaihtojärjestelmä otetaan käyttöön (Finanssiala)
• 2024–2025: Nykykäytäntö: lähdevero hyvitetään, mutta osinko verotetaan pääomatulona
• 1.1.2026: Uusi verosääntö: kumppanivaltioiden osingot verotetaan kuten Suomen osingot (Verohallinto)

”Sijoittajan on tarkistettava, että ulkomaiset osingot ja niistä perityt lähdeverot näkyvät oikein esitäytetyllä veroilmoituksella.”

– Verohallinto

”Ulkomaisten osinkojen verotus vaatii sijoittajalta aktiivisuutta – esimerkiksi verosopimuksen mukaisten lähdeveroprosenttien varmistamista ja liikaa perittyjen lähdeverojen takaisin hakemista.”

– Viisas Raha

”Tavallisella arvo-osuustilillä Suomen osinkoveroprosentin ylittävät ulkomaiset lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla tällaista hyvitystä ei tehdä.”

– Nordnet

Ulkomaisten osinkojen verotus on monivaiheinen prosessi, mutta oikein hoidettuna se ei johda kaksinkertaiseen verotukseen. Sijoittajan kannattaa pitää kirjaa osingoista ja lähdeveroista, tarkistaa esitäytetty veroilmoitus ja tarvittaessa hakea liikaa perittyjä veroja takaisin. Vuoden 2026 uudistus yksinkertaistaa käytäntöjä, mutta toistaiseksi tarkkuus ja oma-aloitteisuus ovat avainasemassa. Sijoittajan aktiivisuus ratkaisee, jääkö lähdevero lopulliseksi kustannukseksi vai ei.

Usein kysytyt kysymykset