Palkkaturva konkurssissa – mitä se korvaa ja miten hakea?

Kun työnantajasi hakeutuu konkurssiin, palkat voivat jäädä maksamatta. Suomessa tähän tilanteeseen on lakisääteinen turva: palkkaturva. Se ei kuitenkaan ole automaattinen – työntekijän on haettava sitä itse, ja aikaa on rajallisesti. Tutustu, miten järjestelmä toimii, mitä se kattaa ja milloin hakemus kannattaa tehdä.

Käsittelyaika (normaali): 2–4 viikkoa · Nopeutettu käsittely: 2 viikkoa · Enimmäismäärä kuukaudessa: 4 000 € · Katettava ajanjakso: enintään 4 kuukautta · Hakuaika saatavan erääntymisestä: 3 kuukautta · Maksaja: KEHA-keskus valtion varoista

Mistä palkka, jos yritys menee konkurssiin?

Palkkaturva on Suomessa lakisääteinen järjestelmä, joka turvaa työntekijän työsuhteeseen perustuvat saatavat tilanteessa, jossa työnantaja on maksukyvytön – esimerkiksi konkurssissa. Järjestelmää hallinnoi KEHA-keskus, joka maksaa korvaukset valtion varoista. KEHA-keskuksen mukaan palkkaturvana voidaan maksaa enintään 19 000 euroa työntekijää kohden.

Palkkaturvan perusteet

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteeseen perustuvat saatavat, jos työnantaja on maksukyvytön, esimerkiksi konkurssissa. Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse, työntekijäjärjestö tai konkurssitilanteessa myös työnantajan konkurssipesä pesänhoitajan toimesta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että valtio astuu väliaikaisesti työnantajan saappaisiin ja maksaa työntekijälle ne palkat, jotka jäisivät muuten saamatta.

Oikeus palkkaturvaan

Palkkaturvan myöntämisen keskeinen edellytys on, että saatava perustuu työsuhteeseen, työnantaja on maksukyvytön ja saatava on sekä perusteeltaan että määrältään selvä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan konkurssipesä pyrkii maksamaan palkat ensin – mutta jos pesä on varaton, palkkaturva astuu kuvaan. Kieliasiantuntijat ry:n mukaan pesänhoitaja voi hakea palkkaturvaa työntekijöiden puolesta, jos saatavat ovat riittävän selviä; muussa tapauksessa työntekijöiden tulee hakea palkkaturvaa itse.

Hakemisen aikarajat

Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa palkkasaatavan erääntymisestä; määräaika koskee myös konkurssitilanteita. Työsuhteesta johtuvaa saatavaa, kuten palkkaa ja lopputiliä, on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa erääntymisestä, muuten oikeus palkkaturvaan menetetään vanhentumisen vuoksi. Pro-liitto korostaa, että kolmen kuukauden vanhentumisaika lasketaan kunkin saatavan erääntymisestä, ei esimerkiksi konkurssipäivästä.

Hakemuksen voi tehdä työntekijä itse, mutta yhtä hyvin sen voi tehdä pesänhoitaja tai ammattiliitto työntekijän puolesta. Tämä joustavuus on tärkeä, sillä konkurssitilanteessa työntekijän voimat voivat olla muuten koetuksella.

Kuka maksaa palkan, jos yritys menee konkurssiin?

Konkurssitilanteessa vastuu palkkojen maksamisesta siirtyy ensin konkurssipesälle. Jos pesä on varaton, palkkaturva astuu väliin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työntekijä ei joudu ajamaan perintää konkurssipesän varojen perässä – valtio hoitaa maksun väliaikaisesti.

Työnantajan konkurssipesän rooli

Konkurssipesän pesänhoitaja vastaa perintäprosessista. Pesänhoitajan on kuultava työntekijöitä tai heidän edustajaansa siitä, mitä saatavia haetaan palkkaturvana, ennen hakemuksen tekemistä. Tämä tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus vaikuttaa siihen, mitkä saatavat nostetaan esiin. Käytännössä pesänhoitaja kerää työntekijöiden palkkatiedot ja tekee yhteenvedon, joka liitetään palkkaturvahakemuksen C-lomakkeeseen.

Palkkaturvan maksaja

Palkkaturvajärjestelmää hallinnoi KEHA-keskus, joka käsittelee palkkaturvahakemukset ja maksaa korvaukset valtion varoista. Maksaja on siis KEHA-keskus, ja rahat tulevat valtion budjetista. Työnantaja tai konkurssipesä korvaa myöhemmin valtiolle saatavat, jos varoja kertyy – eli valtio toimii väliaikaisena maksajana. Minilexin mukaan työnantajalla on palkkaturvana maksettujen saatavien osalta takaisinmaksuvelvollisuus valtiolle.

Jos konkurssipesä ei maksa

Jos pesä ei maksa palkkoja tai pesänhoitaja ei tee hakemusta, työntekijän täytyy toimia itse. Silloin työntekijä tekee hakemuksen KEHA-keskukselle omatoimisesti sähköisessä palvelussa tai fyysisesti työ- ja elinkeinotoimistossa. Tämä on tärkeä syy reagoida nopeasti, kun palkkoja jää maksamatta. Pro-liitto korostaa, että työntekijän toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää hakea palkkaturvaa heti, kun palkkoja tai muita saatavia jää maksamatta.

Mitä palkkaturva korvaa?

Palkkaturva kattaa tietyt, lain mukaan määritellyt saatavat. On tärkeää ymmärtää sekä korvausperusteet että enimmäismäärät, jotta osaa arvioida oman hakemuksensa realistisesti.

Katettavat saatavat

Palkkaturva kattaa enintään neljän kuukauden saatavat. Tähän sisältyvät palkka, lomakorvaus, irtisanomisajan palkka ja lomarahat. Lisäksi työaikapankkiin perustuvia saatavia voidaan maksaa palkkaturvana enemmän kuin muutoin – enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tämä on merkittävä poikkeus, joka kannattaa huomioida erityisesti jos työaikapankki on ollut käytössä.

Enimmäismäärät

Kattaa palkan, lomakorvauksen, irtisanomisajan palkan ja lomarahat. Enimmäismäärä on 4 000 €/kk (2025), ja enimmäismäärä per työntekijä on 19 000 euroa. Työaikapankkisaatavien kohdalla voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tämä tieto on vahvistettu useammasta lähteestä, mukaan lukien TEM ja YTK Työelämäpalvelut.

Mitä ei korvata

Ei kata vahingonkorvauksia, sakkoja tai ylityökorvauksia ilman lakisääteistä perustetta. Kieliasiantuntijat ry korostaa, että palkkaturvaa maksetaan vain työsuhteisille työntekijöille – alihankkijan saatavat eivät kuulu palkkaturvan piiriin. Alihankkijan täytyy hakea omia saataviaan suoraan konkurssipesästä velkojana.

Kauanko kestää saada palkkaturva?

Yksi palkkaturvan suurimmista haasteista on nykyinen käsittelyaika. Vaikka viranomaisohjeistus puhuu 2–4 viikosta, todellisuus on toinen – KEHA-keskuksen omat tilastot osoittavat lähes 10 kuukauden keskimääräisiä käsittelyaikoja.

Normaali käsittelyaika

KEHA-keskuksen mukaan maaliskuussa ja huhtikuussa 2026 tehdyissä päätöksissä palkkaturvahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 9,5 kuukautta. Minilex arvioi käsittelyajaksi noin kahdeksan kuukautta hakemuksen jättämisestä. Tämä on merkittävä ero viranomaisten antamaan ohjeistukseen verrattuna, ja työntekijän kannattaa varautua pitkään odotusaikaan. Vertailun vuoksi: starttirahahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on seitsemän arkipäivää, ja palkkatukihakemusten noin 30 vuorokautta – eli palkkaturvahakemusten käsittelyajat ovat moninkertaisia näihin nähden.

Nopeutettu palkkaturvamenettely

Konkurssipesän nopeutetussa palkkaturvamenettelyssä pesänhoitajan on ilmoitettava alkaneesta konkurssista KEHA-keskukselle viipymättä sähköpostitse osoitteeseen palkkaturva@keha-keskus.fi. Nopeutetun menettelyn tavoitteena on, että työntekijöiden lopputilit saadaan maksettua viimeistään kahden viikon irtisanomisajan päättymiseen mennessä. KEHA-keskuksen ohjeen mukaan nopeutetussa menettelyssä palkkalaskelmien valmistumisesta palkkaturvan maksuun tarvitaan normaalisti kolme-neljä arkipäivää, jos edellytykset täyttyvät.

Miten nopeuttaa hakemusta

KEHA-keskus ohjaa käyttämään palkkaturvan asioinnissa ensisijaisesti sähköistä aluehallinnon asiointipalvelua, johon kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vaihtoehtoisesti palkkaturvahakemuksen voi toimittaa KEHA-keskukselle myös postitse tai suojattuna sähköpostina Turvaviesti-palvelun kautta. Minilex ohjeistaa myös, että palkkaturvahakemuksen voi täyttää käymällä fyysisesti työ- ja elinkeinotoimistossa, mikä tarjoaa vaihtoehdon niille, joilla ei ole pääsyä sähköiseen asiointiin.

Mistä palkkaturva saa rahat?

Palkkaturva rahoitetaan valtion budjetista. Tämä tarkoittaa, että työnantaja tai konkurssipesä korvaa myöhemmin valtiolle maksetut saatavat, jos varoja kertyy. Järjestelmä on siis suunniteltu siten, että valtio toimii väliaikaisena maksajana – ei lopullisena rahoittajana.

Palkkaturvan rahoitus

Palkkaturva rahoitetaan valtion varoista. Maksaja on KEHA-keskus, ja rahat tulevat valtion budjetista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työnantaja tai konkurssipesä on velvollinen korvaamaan saatavat takaisin valtiolle myöhemmin, jos varoja kertyy. Minilexin mukaan työnantajalla on palkkaturvana maksettujen saatavien osalta takaisinmaksuvelvollisuus valtiolle – valtio perii palkkaturvana maksetut varat konkurssipesältä tai työnantajalta.

Valtion takaus

Valtio toimii siis väliaikaisena maksajana, ei lopullisena rahoittajana. Kun työnantajan tilanne selviää ja konkurssipesään kertyy varoja, valtio vaatii maksetut palkkaturvat takaisin. Tämä järjestely suojaa työntekijää, mutta varmistaa myös, että valtion varoja käytetään lain tarkoittamalla tavalla.

Miten rahat maksetaan?

Kun KEHA-keskus hyväksyy hakemuksen, palkkaturva maksetaan suoraan työntekijän tilille. Maksu tapahtuu yleensä yhtenä eränä, ja se kattaa kaikki hyväksytyt saatavat enimmäismääriin asti. Työntekijän ei tarvitse itse periä rahaa konkurssipesästä – valtio hoitaa tämän puolesta.

Vaiheittainen ohje hakemuksen täyttöön

Palkkaturvahakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, kun palkkoja jää maksamatta. Alla on vaiheittainen ohje, miten hakemus etenee käytännössä.

1. Tarkista, että saatava täyttää edellytykset. Saatavan täytyy perustua työsuhteeseen, työnantajan täytyy olla maksukyvytön, ja saatava täytyy olla selvä sekä perusteeltaan että määrältään.
2. Kokoa tarvittavat dokumentit. Tarvitset työsopimuksen, palkkalaskelmat, lopputilin sekä tiedon siitä, milloin saatava on erääntynyt. Pidä myös kirjaa siitä, mitä palkkoja tai saatavia on jäänyt maksamatta.
3. Valitse hakemistapa. Sähköinen asiointi on nopein: kirjaudu vahvalla tunnistautumisella aluehallinnon asiointipalveluun. Vaihtoehtoisesti voit täyttää hakemuksen fyysisesti työ- ja elinkeinotoimistossa tai lähettää sen postitse.
4. Täytä hakemus. Sähköisessä palvelussa valitse palkkaturvahakemus ja täytä tarvittavat tiedot. Vaihtoehtoinen tapa on C-lomake, joka on käytössä erityisesti konkurssipesän hakemuksissa.
5. Liitä dokumentit. Liitä mukaan työsopimus, palkkalaskelmat, lopputili ja mahdolliset muut saatavia koskevat dokumentit. Mitä selkeämpi hakemus on, sitä nopeammin se käsitellään.
6. Lähetä hakemus. Lähetä hakemus ja odota päätöstä. Käsittelyaika on tällä hetkellä useita kuukausia, joten varaudu odotusaikaan.
7. Odota päätöstä ja maksua. KEHA-keskus käsittelee hakemuksen ja maksaa palkkaturvan hyväksytyiltä osin tilillesi.

Aikajana: palkkaturva konkurssitilanteessa

Palkkaturvaan liittyy useita määräaikoja ja vaiheita. Alla oleva aikajana auttaa hahmottamaan, mitä milloinkin tapahtuu.

Vahvistetut faktat ja epäselvyydet

Vahvistetut faktat

• Palkkaturva kattaa enintään neljän kuukauden saatavat. Lähde: TEM.
• Enimmäismäärä on 19 000 euroa työntekijää kohden. Lähde: TEM.
• Hakemus tehdään KEHA-keskukselle. Lähde: KEHA-keskus.
• Hakuaika on kolme kuukautta saatavan erääntymisestä. Lähde: TEM, Pro-liitto, PAM.
• Nopeutetussa menettelyssä lopputilit maksetaan kahden viikon sisällä irtisanomisajan päättymisestä. Lähde: KEHA-keskus.

Epäselvyydet

• Tarkka käsittelyaika vaihtelee hakemusmäärän mukaan. KEHA-keskuksen tilastot osoittavat lähes 10 kuukauden keskimääräisiä aikoja, mutta yksittäisten hakemusten kohdalla vaihtelu on merkittävää.
• Konkurssipesän maksukyky vaikuttaa siihen, tarvitaanko palkkaturvaa. Jos pesään kertyy varoja, työntekijä voi saada maksut suoraan pesästä ilman palkkaturvaa.
• Yksittäisen työntekijän tilanne voi vaatia lisäselvityksiä, jos saatavan peruste tai määrä on epäselvä.

Näkemyksiä palkkaturvasta

KEHA-keskus

Palkkaturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työntekijän toimeentulo työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. KEHA-keskus käsittelee hakemukset ja maksaa korvaukset valtion varoista.

Pro-liitto

Työntekijän on haettava palkkaturvaa kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Määräaika lasketaan kunkin saatavan erääntymisestä, ei esimerkiksi konkurssipäivästä – siksi hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti.

Minilex

Työnantajalla on palkkaturvana maksettujen saatavien osalta takaisinmaksuvelvollisuus valtiolle. Valtio perii palkkaturvana maksetut varat konkurssipesältä tai työnantajalta, jos varoja kertyy.

Näiden näkemysten yhteinen viesti on selvä: palkkaturva on tärkeä turva, mutta se vaatii aktiivisuutta työntekijältä. Hakemus on tehtävä ajoissa, ja toimeentuloon kannattaa varautua odotusaikana muilla etuuksilla.

Aiheeseen liittyvää: **Kulutusluoton korko – Mitä se on ja miten saat parhaan koron?**

Usein kysytyt kysymykset

Työnantajan konkurssi on aina shock, mutta palkkaturva tarjoaa turvaverkon niille, jotka tietävät oikeutensa ja toimivat ajoissa. Suomalaisen työntekijän etu on selvä: hoida hakemus kuntoon mahdollisimman pian, niin palkkaturva kattaa sen, minkä työnantaja jättää maksamatta.